Laiskottelun suloista taitoa etsimässä

Viimeisen kahdeksan päivän ajan elämä on hymyillyt meille kilpaa auringon kanssa turkoosin Egeanmeren rannalla. Upeita maisemia, hyvää ruokaa ja rentoa tunnelmaa. Kun varasimme tämän reissun viime marraskuun loskasäässä, ei todellakaan tullut mieleen, että juuri toukokuussa koittaisi se hetki, kun omenapuut olisivat täydessä kukassa ihanassa Suomenmaassa ensimmäistä kertaa Blooming Apple Treen historiassa! Ei todellakaan oltaisi haluttu missata tätä hetkeä, mutta onneksi Instagram-syötteemme tarjoilee meille päivittäin hyvän annoksen ihania omenankukkakuvia. Vaikeapa tässä kuitenkaan on pahoillaankaan olla, kun lokottelemme Välimeren aaltojen kohinaa kuunnellen aurinkovarjon alla, ja samalla kuulemme, että Suomessa on about 10 astetta lämmintä ja ukkostaa.

Tämä kulunut kevät on ollut aivan liian kiireinen meille, vaikkakin kyllä erittäin mielenkiintoinen. Todella isoja muutoksia on tapahtunut elämässämme. Sitä ajatellen ei ole ihme, että saavuttuamme Kreikkaan, ensimmäiset kaksi päivää me vain nukuimme. Söimme, joimme vähän punkkua ja nukuimme lisää. Haha! Kuulostaa hauskalta. Me vain olimme niin väsyneitä, ettei mahtanut mitään. Nyt kyllä voimat ovat palanneet, ja ollaan jo ehditty tehdä ja nähdä, mutta täytyy sanoa, ettei tämä pieni breikki tullut hetkeäkään liian aikaisin.

Tässä vaiheessa olemme käyneet kävelyillä ja tutkimusretkillä, ihailtu aivan valtavan upeita maisemia (Thassos on todella vehreä), uitu ja luettu romanttisia pokkareita (jotka saavat kyllä aika ajoin punastelemaan…). Välimerta voisi tuijotella ja ihastella vaikka kuinka kauan. Miten se voikaan esiintyä niin monessa eri turkoosin sävyssä? Välillä vihreänä ja välillä sinisempänä. Aurinkoisimpina hetkinä näyttää kuin koko meri olisi täynnä timantteja. Tänään me kävelimme paikallisessa oliivilehdossa, jonka Aino reissullaan oli jo eilen löytänyt. Oliivipuut ovat mahtavan ja viisaan näköisiä. Hiipii ihan mieleen, että pitäisikös sitä hankkia sellainen oliivipuu kotiin Suomessa. Mutta ei taida kuitenkaan olla kovin hyvä idea. Kerran nimittäin ostin sellaisen upean noin 90cm korkean oliivipuun. Se oli ihana, ja se viihtyi niin hyvin, että alkoi kasvattamaan uusia versoja. Noin kuukauden kuluttua se kuitenkin kuukahti. Pudotti kaikki lehtensä ja vain kuukahti. Siinä se nökötti rankkuna nurkassa kuivuneet lehdet ympärillään. Se oli ihan liian surullista, joten taidanpa nyt vain tyytyä ihailemaan etäältä.

Parasta lomalla olemisessa on se, että on kerrankin aikaa ajatella. Oikein kunnolla ajatella. Arkipäivät kuluvat niin kiireessä ja nopeaan, että välillä tuntuu, että sitä vain suorittaa ne pakolliset hommat. Rauhoittumiselle jää tuskin lainkaan aikaa. Se on turhan hektistä. Ja meidän elämä onkin ollut kaikkien mittareiden mukaan liian hektistä liian pitkän aikaa. Tänä vuonna olemme oikein toden teolla alkaneet paneutua siihen, että saamme aikatauluista kunnolla kiinni ja tietoisesti muutettua elämän kulkua. Täällä Kreikassa on vahvistunut ajatus, että olemme oikeilla jäljillä. Ihan superkiireen periodin jälkeen, kun nyt saa levähtää, katsella maisemia ja vain istua, huomaa nopeasti, että uusia ajatuksia ja inspiraatiota alkaa löytymään aivan eri tavalla. Mun päässä on aina niin täyttä, tuhat ajatusta yhtenä mykkyränä, että tosiaankin välillä tarvitsee vain tuijottaa tyhjyyteen mitään näkemättä, jotta joku järkevä ajatus sieltä ponnistaisi. Toivottavasti jatkossa olisi joka päivä aikaa rauhoittua ja antaa ajatusten asettua. Kun on designeri, lasinpuhaltaja, myymälänpitäjä ja yrittäjä, olisi ihan hyvä, että pääkoppa pelittäisi kunnolla! Olenkin alkanut hahmottamaan, että itse asiassa silloin, kun ei tee yhtään mitään, tapahtuu aika paljon. Olen kyllä edelleen hyvin kaukana lekottelun mestarin papereista, mutta pikku hiljaa edetään. Edelleenkin tulee hermostunut olo, jos en joka päivä tee töitä. Edes vähän. Osittain se johtuu stressistä, osittain luonteestani, osittain siitä, että rakastan työtäni. Joka tapauksessa on tosi vaikea löytää sopivaa tasapainoa.

Mutta mutta, juuri nyt nautiskelemme ensin hiukan jääteetä ja sitten suuntaamme rannalle katsomaan auringonlaskua Egeanmerellä. Eikös se ole aika hyvä alku?

♥ Maiju

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *